Fotosynteesi

Miksi kutsutaan prosessia, jonka avulla kasvit ja levät tuottavat sokeria?

Bakteeri

Yksisoluinen organismi, jota esiintyy kaikkialla ympäristössämme. Jotkut niistä voivat aiheuttaa sairauksia, kun taas toiset ovat välttämättömiä elämälle.

Syanobakteerit

Vedessä elävät bakteerit, jotka voivat tehdä fotosynteesiä ja sitoa typpeä ilmasta.

Fotosynteesi

Prosessi, jossa eliö, yleensä kasvin, erityiset solut käyttävät auringonvaloa, vettä ja hiilidioksidia tuottaakseen energiaa glukoosin muodossa. Tapahtuu soluissa, jotka sisältävät klorofylli-nimistä vihreää pigmenttiä.

Selluloosa

Materiaali, josta kasvien soluseinät koostuvat ja joka koostuu useista tuhansista glukoosimolekyyleistä.

Glukoosi

Yksinkertainen sokeri, joka voidaan nopeasti pilkkoa energiaksi elimistössä. Sitä esiintyy luonnostaan kasveissa.

Tärkkelys

Pitkästä glukoosimolekyyliketjusta koostuva mauton aine, jota on esimerkiksi riisissä ja perunoissa. Niitä kutsutaan hitaiksi hiilihydraateiksi, koska elimistö tarvitsee kauan aikaa niiden sulattamiseen. Tärkkelys on myös tärkein muoto, johon kasvit varastoivat hiilihydraatteja.

Levä

Yksinkertainen organismi, joka elää vedessä ja pystyy fotosynteesiin.

Viherhiukkanen

Kasvisolun osa, jossa tapahtuu fotosynteesi ja joka sisältää klorofylli-nimistä ainetta.

Lehtivihreä

Kasvien ja eräiden muiden elävien olentojen vihreä aine, jonka avulla ne voivat vangita auringonvaloa fotosynteesiä varten.

Ilmarako

Yksi monista pienistä aukoista kasvin lehdissä, joiden kautta hiilidioksidi imeytyy ilmasta ja happi ja vesi vapautuvat ilmaan.

Mukula

Lyhyt, paksu, pyöreä, yleensä maanalainen varsi, jossa on silmuja, joista voi kasvaa uusia kasveja.

- Eikö tämä olekin ihana päivä! -...Ihana MIHIN? Ehkä virkistävälle kävelylle metsässä? Olen täynnä energiaa! ... Minulla ei ole ollenkaan energiaa. Mutta olethan syönyt tänään? - Joo-o... -Muistathan sinä, eikö?

Sekä ihmiset että eläimet tarvitsevat ruokaa saadakseen energiaa Joo...mutta entäs PUUT! Eiväthän ne syö hampurilaisia. Ei, kasvien ja levien ei tarvitse syödä, ne saavat energiansa jostain, jota kutsutaan fotosynteesiksi eli yhteyttämiseksi! Foto - mikä? Meistä lehdet näyttävät vihreiltä koska ne ovat täynnä ainetta, jota kutsutaan klorofylliksi eli lehtivihreäksi.

Klorofylli saa energiansa auringosta ja tekee siitä energiaa kasville. Jos katsomme lehden poikkileikkausta, löydämme kaikki fotosynteesiin tarvittavat ainekset. Tässä on vettä, jota juuret ovat imeneet ja hiilidioksidia, joka on imeytynyt pienien lehtien alla olevien aukkojen - ilmarakojen - kautta. Auringonvalon energian nappaavat pienet vihreät solun osat, jotka ovat täynnä klorofylliä. Niitä kutsutaan viherhiukkasiksi.

Näissä viherhiukkasissa vesi ja hiilidioksidi yhdistetään aurinkoenergian avulla ja muunnetaan glukoosiksi. Samaan aikaan muodostuu happea, jota eläimet ja kasvit hengittävät. Glukoosi varastoidaan tärkkelyksenä. Tärkkelys sisältää 300-400 glukoosimolekyyliä rivissä. Jotkut kasvit, kuten perunat, varastoivat tärkkelystä mukuloissaan.

Toisilla kasveilla, kuten vehnillä, on isot tärkkelysvarastot siemenissään. Kasvit voivat myös tehdä glukoosista selluloosaa, jota on esimeriksi puunrungoissa. Selluloosa sisältää enemmän kuin tuhat glukoosimolekyyliä. Mutta jos ei olisi kasveja, eikö sitten olisi yhtään happea hengitettäväksi? Ei, olet oikeassa!

Miltei kaikki elämä maapallolla on riippuvaista fotosynteesistä. Ilman fotosynteesiä ei olisi paljonkaan elämää! Osa hapesta ilmakehässä tulee maassa olevien kasvien fotosynteesistä, mutta suurin osa siitä tulee levistä ja meressä olevasta bakteeriryhmästä, jonka nimi on syanobakteerit. Mutta en vieläkään tajua tätä: kuinka fotosynteesi oikein toimii? Vihreät kasvit ottavat vettä juurillaan.

Ilmassa on hiiltä hiilidioksidin muodossa, jonka lehtien alapuolella olevat ilmaraot ottavat. Lehdissä on viherhiukkasia, joiden klorofylli muuttaa hiilidioksidin ja veden aurinkoenergian avulla hapeksi ja glukoosiksi. Maassa olevat kasvit, levä ja syanobakteerit meressä voivat kaikki suorittaa fotosynteesiä. Jos fotosynteesi esitetään kemian kaavoilla, se näyttää tältä: Kuusi hiilidioksidimolekyyliä plus kuusi vesimolekyyliä plus auringon energia saa aikaan kuusi happimolekyyliä ja glukoosimolekyylin. Siistiä!

Joten me oikeastaan kävelemme sokeria ja happea valmistavien tehtaiden keskellä! Joo, se on totta! Erittäin tärkeiden pienten tehtaiden, jotka ovat tarpeellisia miltei kaikelle elämälle maan päällä. Tehtaiden, jotka tekevät hapen, jota hengitämme ja ruuan, jota syömme!