Tieteelliset menetelmät

Lina ja Michael kastelevat kasvejaan ja huomaavat jotain. Ikkunalla kasvit näyttävät paremmilta kuin nurkassa olevat. Miksi niin? Nauttivatko kasvit näköalasta? Ei, kasveilla ei ole silmiä.

Ei se näköalasta voi johtua. Johtuuko se siitä, että ikkunalla olevia kasveja on monta? Pitävätkö ne seurasta? Ei, Lina ei ajattele niin. Mutta Michael uskoo, että kasvit saattavat vaikuttaa toisiinsa ollessaan lähellä toisiaan.

Siksi ne kasvavat tiheissä metsissä, hän ajattelee. Lina uskoo, että se johtuu ikkunasta tulevasta valosta. Mutta Michael pysyy kannassaan. Lina ja Michael ovat huomanneet jotain, - tehneet havainnon - ja kumpikin esittäneet mahdollisen selityksen. Oman hypoteesinsa.

Nyt he haluavat päästä eteenpäin ja suorittaa kokeen, vastatakseen kysymyksiin: "Onko valolla vaikutusta kasvien kasvuun ja hyvinvointiin?" Ja "Voivatko kasvit paremmin toisten kasvien viereen sijoitettuina?" He laittavat neljä samanlaista siementä samanlaisiin ruukkuihin, joissa jokaisessa on sama määrä samanlaista multaa. Olosuhteiden on tarkoitus olla mahdollisimman identtisiä. Kaksi ruukkua laitetaan valoisille ikkunoille... ...ja toiset kaksi pimeään nurkkaan. Michael varmistaa, että kaksi siemenistä saa seuraa testatakseen hypoteesiaan. Joka aamu Lina ja Michael tarkistavat ruukut ja tekevät muistiinpanoja näkemästään.

Kuukauden päästä ne näyttävät täysin erilaisilta. Koe on päätynyt lopputulokseen: Valoisalla ikkunalla on pitkiä ja vahvoja kasveja. Pimeässä nurkassa siemen itää, mutta kasvi on pieni, eikä näytä terveeltä. Nyt on aika pohtia tuloksia, vetää johtopäätöksiä ja tehdä analyysi. Michael huomaa, että ryhmässä olleet kasvit... ...eivät ole kasvaneet nopeammin kuin ne, joilla ei ole seuraa.

Mikään ei viittaa siihen, että seura vaikuttaa positiivisesti kasveihin. Hän hylkää hypoteesinsa. Lina kuitenkin huomaa, että koe tukee hänen hypoteesiaan. Se vaikuttaa oikealta. Ikkunalla olevat kasvit, jotka saavat paljon valoa, kasvavat terveesti.

Mutta Lina ei voi olla varma. On saattanut olla sattumaa, että ikkunalla olleet kasvit kasvoivat paremmin. Ehkä muutkin asiat vaikuttivat tulokseen? Ennenkuin voi tehdä johtopäätöksiä, täytyy tehdä useita kokeita saadakseen luotettavaa tietoa. Mitä Lina ja Michael ovat tehneet?

He ovat tehneet havainnon, he kumpikin esittivät yhden kysymyksen, he molemmat tekivät yhden hypoteesin, he suorittivat kokeen, tutkivat tuloksia, tekivät analyysin vastatakseen kysymyksiinsä ja miettivät, mitä uusia kysymyksiä heräsi. Mina ja Michael ovat käyttäneet tieteellistä menetelmää. Tieteellisiä menetelmiä on useita, ja tutkijat käyttävät niitä löytääkseen vastauksia kysymyksiinsä Fysiikassa, kemiassa, sosiaalitieteissä ja biologiassa. Mutta entä Michael? Hänen hypoteesinsa oli väärä.

Oliko se tiedettä? Kyllä, yllättävä tulos on silti tulos. Perusteellisesti ja hyvin suoritettu tiede voi hyvinkin johtaa hypoteesien hylkäämiseen. Näin biologian tutkijat toimivat. Jotkut - kuten Michael ja Lina - tutkivat ruukkukasveja.

Toiset oppivat syöpäsoluista tutkimalla niitä mikroskoopilla, kun toiset pyydystävät kalaa järvestä tutkiakseen, vaikuttaako uuden sillan rakentaminen kalojen määrään. Kaikille on yhteistä, että ne käyttävät tieteellisiä menetelmiä, metodeja. Mutta hei! Tehdään vielä valokoe, voimme saada luotettavampia tuloksia. Selvä, käytetään nyt sataa siementä.

Jos hypoteesi on oikea, meidän täytyy keksiä miksi kasvit pitävät auringosta. Okei. Minulla on toinen hypoteesi siitä. - Mikä? Lina ja Michael ovat ymmärtäneet kuinka tiede toimii. Tulos synnyttää lisää kysymyksiä, uusia hypoteeseja ja uusia tutkimuksia.

Tiedon etsiminen ei lopu koskaan.