Taksonomia III: Eläimet

On olemassa niin pieniä eläimiä, että niitä ei voi nähdä ja sitten on valaita, jotka ovat kolmen linja-auton pituisia. Eläimet ovat sopeutuneet lähes kaikkiin maapallon ympäristöihin maalla ja vedessä. Osa eläimistä asuu arktisella alueella, toiset taas kuumalla aavikolla. Kasvissyöjät elävät laumoissa... ...ja sitten on yksinäisiä saalistajia. Luonnossa on upea määrä eläimiä ja elinympäristöjä, ja on myös mahtavaa, että kaikki eläimet ovat sukua toisilleen, läheisesti tai kaukaisesti.

Eläinten välisten suhteiden kuvaamista ja niiden luokittelua ryhmiin kutsutaan taksonomiaksi. Jos et ole katsonut ensimmäistä videota taksonomiasta, katso se ennen tämän videon katsomista. Kun biologit alkoivat luokitella eläimiä, he aloittivat ominaisuuksista, jotka ovat näkyviä. Tiikereissä, leijonissa ja leopardeissa näytti olevan paljon samoja piirteitä sekä ulkonäön että käyttäytymisen suhteen ja nämä kolme lajia sijoitettiin kissaeläinten heimoon. Samalla tavalla kaikki tiedossa olevat eläinlajit luokiteltiin käyttämällä ominaisuuksia, jotka voitiin havaita.

Mutta lisätietämyksellä evoluutiosta ja tutkimuksella siitä kuinka uudet lajit kehittyivät aiemmista lajeista, kasvoi myös tietämys siitä, miten eri eläinlajit ovat sukua toisilleen. Biologit halusivat tässä vaiheessa luoda eläinlajien sukupuun, joka kuvailisi, kuinka lajit olivat kehittyneet evoluution aikana. Tietyissä tapauksissa, aiemmat luokittelut olivat oikein. Tiikerit, leijonat ja leopardit ovat läheisesti sukua keskenään. Mutta samalla tehtiin myös muita, yllättävämpiä löytöjä.

Mitä luulet, mitkä ovat lintujen lähimpiä sukulaisia? Niitä ovat itse asiassa dinosaurukset. Kun dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon, noin 65 miljoonaa vuotta sitten, pieni osa yksilöistä selviytyi ja niistä kehittyivät linnut. Se tarkoittaa myös, että kaikki linnut ovat paljon läheisempää sukua matelijoille, kuten krokotiileille ja kilpikonnille, kuin voisi kuvitella niitä katsoessa. Toiset eläimet, jotka halutaan laittaa samaan ryhmään, ovat kalat ja valaat.

Ne uivat samoissa vesissä ja ne näyttävät jokseenkin samanlaisilta evineen ja virtaviivaisine vartaloineen. Mutta valaat ja kalat ovat hyvin kaukaisesti sukua. Valaat ovat nisäkkäitä. Ne hengittävät ilmaa ja imettävät poikasiaan, joten ne ovat lähemmin sukua koirille tai ihmisille kuin kaloille, huolimatta niiden ulkoisista samankaltaisuuksista. Jossain evoluution vaiheessa elämä löysi tiensä maalle.

Samalla kun kalat kehittyivät meressä, nisäkkäät kehittyivät maalla. Osa nisäkkäistä löysi tiensä takaisin mereen ja sopeutui elämään vedessä. Ne kehittyivät hitaasti valaiksi. Ja kaikki nämä evoluutio- eli kehityslinjat näkyvät siinä, miten biologit rakentavat eläinkunnan taksonomian. Maapallon eläinten sukupuulla on kahdeksan perustasoa.

Jokaisen haaran päässä on laji, esimerkiksi susi. Susi kuuluu koirien sukuun - latinaksi Canis - josta löytyy myös sukulaisia kuten sakaaleja. Koirien suku kuuluu koiraeläinten heimoon - latinaksi Canidae - aivan kuten ketut ja lemmikkikoirat. Ja sitten ryhmät aina vain suurenevat ja sijaitsevat lähempänä puun vartta. Koiraeläinten heimo kuuluu petoeläinten lahkoon Carnivora, nisäkkäiden luokkaan, Mammalia ja selkäjänteisten pääjaksoon Chordata.

Ja alimpana on tumallisten domeeni eli eukaryootit koska kaikkien eläinten solut ovat tumallisia. Näin toimii taksonomia. Koko eläinkunta, suunnilleen yksi ja puoli miljoonaa eläinlajia, sijoitettuna isoon puuhun, joka kuvaa niiden evoluutiolinjoja. Ja siinä olet sinä myös. Ihmiset.

Ihmisapinoiden haaran päässä.