Etusivu
Tehtävät
Kirjanmerkit
Luonnonvalinta
Totta vai tarua? Lajit pysyvät aina samoina: niiden ominaisuudet eivät muutu ajan myötä.
Näetkö tuon linnun? Näkyy hädin tuskin, vai mitä? Oho, siinä se menee! Jotkut eläimet näyttävät täysin samalta kuin ympäristö, jossa ne elävät. Ne muistuttavat lehtiä, kuorta, hiekkaa tai sammalta.
Tämä auttaa niitä piiloutumaan niiden saalistajilta - tai... ...niiden saaliilta. Kaikilla elävillä olennoilla on ominaisuuksia, jotka auttavat niitä sopeutumaan tiettyyn ympäristöön... ...tai joiden avulla ne voivat kilpailla muiden kanssa. Niillä on esimerkiksi... ...nokka, jolla voi rikkoa siemeniä, ...hampaat, joilla on hyvä pureskella lihaa, ...juuret, jotka yltävät syvälle, ja löytävät vettä ja ravinteita jopa kuivissa ympäristöissä, ...tai turkki, joka suojaa niitä kylmissä olosuhteissa. Mutta miten näin on tapahtunut? Kuinka laji voi muotoutua ympäristönsä mukaan, ja tällä tavoin sopeutua siihen?
Näin se voi tapahtua: Tässä on perhonen, koivumittari. Siitä on olemassa vaalea ja pilkullinen muunnos... ...ja tumma muunnos. Joten näiden perhosten perimässä on erilaisia geenejä, jotka antavat niille erilaisia värivivahteita. Koivumittari löytyy usein koivupuista, joiden rungot ovat usein vaaleita. Vaaleanvärisiä perhosia on vaikea nähdä vaaleaa taustaa vasten.
Tummemmat perhoset sen sijaan ovat paljon näkyvämpiä. Ja se on vaarallista. Linnut, jotka haluavat syödä ne, löytävät tummat koivumittarit helposti. Koska linnut löytävät tummat perhoset helpommin, niistä tulee harvinaisia. Useimmat koivumittarit ovat vaaleanvärisiä.
Tai niin ainakin ennen oli. Koska 1800-luvun lopulla Englannissa tapahtui jotain kiinnostavaa. Ihmiset polttivat paljon hiiltä lämmityksen takia, ja savupiipuista kohosi mustaa nokea, joka muutti puiden rungot tumman värisiksi. Yhtäkkiä vaaleat perhoset olivat helpoiten näkyviä, ja joita linnut söivät eniten. Koivumittarit, joiden geeneissä oli tummempi sävy, muuttuivat paljon yleisemmiksi.
Nykyään nokea ei vapaudu yhtä paljon kuin ennen, ja puista on tullut taas vaaleita. Joten, jälleen vaaleammat koivumittarit pystyvät piiloutumaan paremmin. Tänä päivänä vaaleampi väritys on yleisin sävy. Joten, koivumittari on lajina muuttunut aikojen saatossa... ...koska yksilöt, joilla on tiettyjä ominaisuuksia geeneissään, ovat selviytyneet ja lisääntyneet kun taas toiset on syöty. Ja sama juttu tapahtui silloin kun...
tämä nokka, nämä hampaat, nämä juuret, ja tämä turkki... ...kehittyivät ja auttoivat sopeutumaan paremmin tiettyihin ympäristöihin, joita nämä tietyt eläimet ja kasvit asuttavat. Jokaisen lajin keskuudessa on ollut yksilöitä, jotka ovat sattuneet olemaan hieman paremmin sopeutuneita niiden ympäristöön. Näillä yksilöillä on ollut parempi mahdollisuus selviytyä, lisääntyä ja siirtää geenejään eteenpäin. Ne geeneissä kulkevat ominaisuudet, jotka parantavat selviytymis- mahdollisuuksia, leviävät. Geenit, jotka vähentävät mahdollisuutta selviytyä, katoavat.
Aivan kuin luonto valitsisi ne ominaisuudet, jotka sopivat ympäristöön ja auttaisi niitä leviämään. Tätä kutsutaan luonnonvalinnaksi. Luonnonvalinta on eräs luonnon tapahtumasarja, joka muodostaa perustan sille, miten uusia lajeja voi syntyä. ... ja kuinka vanhat lajit voivat jakaantua kahdeksi tai painua maan alle ja kadota. Lajien kehittymistä ja muuttumista kutsutaan evoluutioksi.
Ja luonnonvalinta on oleellinen osa evoluutiota.