Ekologinen lokero, biotooppi ja elinympäristö

Oletko luokan pelle? Oletko siisti tyyppi, vai fiksuin, joka tietää kaiken? Ehkä ajattelet, ettet tiedä mitään, mutta ystäväsi sanovat, että tiedäthän sinä asioita, ja voisit olla niin paljon enemmän? Samoin on luonnossa. Kaikella on erilainen rooli.

Selviytyäkseen jokaisella lajilla täytyy olla oma tapa selviytyä, eli ekologinen lokero. Ehkä koulussa kaikki roolit eivät toimi niin hyvin kuin toiset, mutta luonnossa ne tekevät yhteistyötä ja toimivat yhtenä kokonaisuutena. Luonnossa jokainen laji on erikoistunut, sillä on omat tapansa hyödyntää ympäröiviä ravinnonlähteitä, vettä, suojaa ja asumispaikkoja - oma tapansa kohdata kilpailu muiden lajien kanssa. Tätä kutsutaan lajin ekologiseksi lokeroksi. Ekologinen lokero ei tarkoita vain sitä, kuinka lajit elävät tietyssä paikassa, mutta myös sitä, minkä tehtävän laji täyttää.

Sienet ja osa bakteereista hajottavat kuolleita kasveja ja eläimiä ja niin tehdessään vapauttavat ravinteita. Ne ovat hajottajia. Kun laji kehittää tapoja löytää ravintoa, tämä vaikuttaa sen ekologiseen lokeroon. Toiset sopeutuvat helposti erilaisiin olosuhteisiin - kuten rotat, jotka ovat muuttaneet kaupunkeihin paremman ravinnon, lisääntymispaikkojen ja kumppaneiden perässä. Ne tarttuvat tilaisuuksiin, eli ovat opportunisteja.

Mutta osa lajeista on erikoistunut kapeampaan ekologiseen lokeroon. Valkoselkätikka on erittäin erikoistunut - se syö vain toukkia ja hyönteisiä, jotka elävät kuolleissa ja kuolevissa lehtipuissa. Se saattaa vaikuttaa valikoivalta ravintonsa suhteen, mutta syömällä jotain, mitä muut lajit eivät halua, se on välttänyt kilpailun. ja lajin ravinto on riittänyt paremmin. Valitettavasti, koska valkoselkätikka on niin erikoistunut, se on kuolemassa sukupuuttoon useissa maissa lehtipuumetsien kadotessa metsätalouden ja metsien tuhoutumisen seurauksena.

Opportunistien ja spesialistien lisäksi luonnosta löytyy kolmaskin selviytymistyyppi. Lajeja, jotka valtaavat jonkin paikan ensimmäisenä, kutsutaan pioneereiksi. Maa ei pysy pitkään paljaana metsäpalon jälkeen. Useat nopeakasvuiset kasvit - joiden siementen itämisen tulen lämpö saa aikaan - peittävät pian maan. Kun toiset kasvit alkavat juurtua, pioneerilajit syrjäytetään.

Mutta pioneerit ovat jo levittäneet siemenensä, jotka uinuvat nyt lepotilassa maan sisällä odottaen seuraavaa metsäpaloa. Ekologinen lokero kertoo siitä, miten laji löytää ravintoa, vettä, suojaa ja lisääntymis- paikkoja, sekä sen tehtävistä ympäristössä. Mutta paikka, jossa laji elää - kasvin tai eläimen koti - on nimeltään elinympäristö. Aluetta, jolla on luonnolliset rajat, tyypilliset ympäristöolosuhteet, eläimistö ja kasvillisuus kutsutaan biotoopiksi. Tämä voisi olla lehtipuumetsä, niitty tai järvi.

Kaikki saman lajin yksilöt, jotka asuvat samalla alueella samaan aikaan, muodostavat populaation. Yhden biotoopin samanaikaiset populaatiot muodostavat eliöyhteisön. Kuten yhteisön, jossa sinä elät.