Kasvisolu

Mitä eroa on eläimillä ja kasveilla? Kyllä, kysymys saattaa tuntua oudolta. On totta kai helppoa nähdä, että kasvit pysyvät paikoillaan, tiukasti juurtuneina, kun taas eläimet hyppivät, lentävät ja uivat. Mutta entä tämä? Tämä organismi koostuu yhdestä ainoasta solusta, joka kelluu ympäriinsä vedessä.

Se ei ui kuten eläin. Eikä sillä ole vihreitä lehtiä kuten kasvilla. Onko se eläin vai kasvi, vai jotain täysin erilaista? Oikeastaan se on kasvi. Mutta miten voimme tietää sen varmasti?

Mitä erityistä kasveissa on? Selitys on osittain tavassa, jolla solu on rakentunut. Kasvi- ja eläinsoluilla on paljon yhteistä, kuten tuma ja muita soluelimiä, mutta niissä on myös tärkeitä eroavaisuuksia. Katsotaanpa joitakin niistä. Eläinsolussa solukalvo muodostaa ulkokerroksen. ...mutta katso, kasvisolulla on ylimääräinen kerros kalvon ympärillä.

Tämä on soluseinä. Soluseinä on vahva ja usein kulmikkaan muotoinen. Kasveilla ei ole luurankoa antamassa vakautta ja rakennetta. Sen sijaan kovien soluseinien vakaus mahdollistaa kasvien pysymisen pystyssä ja kasvamisen korkeiksi. Kasvisolussa on myös iso, läpinäkyvä, vesitäytteinen pussi.

Se on nimeltään vakuoli eli solunesterakkula. Vakuolissa olevan veden ansiosta paine solun sisällä pysyy tasaisena. Kun kasvi kuivuu, solujen paine laskee. Solut menettävät vakautensa ja kasvi kuihtuu. Mutta kun taas sataa, vakuoli täyttyy vedellä, ja kasvi saa takaisin vakautensa.

Siemenissä, jotka ovat kuivia eivätkä sisällä paljoa vettä, vakuoli on sen sijaan säilytystila proteiineille, joita kasvi tarvitsee puskeakseen juurensa ja kasvaakseen. Useimmilla kasvisoluilla on yksi vakuoli, joka vie paljon tilaa solussa. Useat kasvisolut ovat vihreitä. Väri tulee vihreistä jyväsistä, jotka sisältävät klorofylliä, lehtivihreää. Klorofylli käyttää auringonvaloa ja luo itse ravintonsa prosessissa nimeltä fotosynteesi.

Se on yksi maailman tärkeimmistä kemiallisista reaktioista. Se on kasvien ja eläinten elämän perusta maapallolla. Fotosynteesissä vesi ja hiilidioksidi toimivat yhdessä auringosta saatavan energian kanssa. Tämä muodostaa glukoosia, jota kasvi tarvitsee. Syntyy myös happea, jota kaikki maapallon kasvit ja eläimet tarvitsevat.

Lähes kaikki happi, jota hengität juuri nyt sisään, vapautui kasvisolussa, pienissä lehtivihreää sisältävissä jyväsissä. Näitä jyväsiä kutsutaan viherhiukkasiksi. Eli ilman kasveja tai kasvisoluja meilläkö ei olisi yhtään happea hengitettävänä? Ei. Lähes kaikki elämä maapallolla on riippuvaista fotosynteesistä.

Ja se tapahtuu kasvisolussa. Kolme tärkeää tosiasiaa kasvisolusta: Kasvisolulla on soluseinä, joka antaa vakautta solulle ja kasville. Kasvisolulla on suuri vakuoli. Se on pääosin täynnä vettä ja sillä on myös osansa solun vakaudessa. Kasvisolu sisältää viherhiukkasia, jotka ovat täynnä lehtivihreää.

Täällä tapahtuu fotosynteesi, josta suurin osa elämästä maapallolla on riippuvainen.