Virukset

Tässä on muutamia elollisia asioita. Ja muutama elottomia. Ja tässä on jotain... siltä väliltä. Se ei käytä fotosynteesiä kuten kasvit, eikä se voi syödä, juoda tai kasvaa.

Se voi tehdä vain yhden asian: lisääntyä. Se ei kuitenkaan voi tehdä tätä itsekseen. Tämä on virus. Virus voi näyttää tältä. Tai tältä.

Tai tältä, esimerkiksi. On olemassa paljon erilaisia viruksia, mutta ne ovat kaikki rakentuneet samalla tavalla. Niillä on proteiinikuori, ja kuoren sisällä ovat viruksen geenit. Geenit kuvailevat sen, kuinka samanlainen, uusi virus luodaan. Koska tämä on kaikki, mitä virus tekee.

Se lisääntyy. Mutta kuinka virus lisääntyy? Ja miten se voi tehdä meidät kipeiksi? No, lisääntyäkseen viruksen täytyy löytää elävä solu ja kaapata se. Virus tunkeutuu soluun ja tartuttaa sen.

Solun tarkoitus on käyttää sen omia geenejä ja tuottaa sitä, mitä solu tarvitsee, tai jotain, mitä se lähettää toisille soluille. Mutta kun virus ottaa hallinnan se määrää solua käyttämään viruksen geenejä sen sijaan. Ja niin se tekee. Virus pakottaa solun tuottamaan uusia viruksia. Kymmeniä tuhansia, joskus satoja tuhansia.

Tällä tavoin virus lisääntyy. Samaan aikaan, solu kuolee. Virukset eivät voi liikkua. Ne leijuvat, kelluvat tai pysyvät paikoillaan kunnes ne ovat tarpeeksi onnekkaita kohtaamaan juuri sellaisen solun, jonka ne voivat kaapata. Virukset ovat hyvin valikoivia.

Ne sopivat yleensä yhteen vain yhdenlaisen solun kanssa - esimerkiksi ihmisen maksasolun tai tupakkakasvin lehtisolun. Tämän vuoksi virukset eivät yleensä leviä eri lajien välillä. Ihmisillä on omat virussairautensa, koirilla omansa, ja koivupuilla myös. Se, mikä saa sinut oirehtimaan virustartunnan saadessasi, on ennen kaikkea oma immuunijärjestelmäsi eli immuunipuolustuksesi. Se taistelee tunkeilijaksi tunnistamaansa virusta vastaan.

Immuunijärjestelmä voi muuttaa kehon lämpötilaa ja veren virtausta tai tuottaa aineita, jotka taistelevat infektiota vastaan. Tämä voi aiheuttaa kuumetta, pahoinvointia tai kipuja. Usein immuunijärjestelmä lamauttaa viruksen toiminnan. Esimerkiksi, kun sairastut tavalliseen flunssaan, paranet muutaman päivän kuluttua. Mutta on myös virusinfektioita, jotka eivät poistu kehosta pitkään aikaan tai eivät koskaan.

Niistä tulee kroonisia. Näin on esimerkiksi joidenkin maksa- tulehdusten ja HIV:n kohdalla. On myös viruksia, jotka voivat piileskellä kehossa ja aiheuttaa oireita uudelleen, vaikka tunnetkin olosi välillä hyväksi. Näin herpes- ja vesirokkovirukset käyttäytyvät. Ne voivat pysyä piilevinä kehossa.

Ja sitten on viruksia, joista pääsee eroon, mutta ne voivat jättää jälkiä. Yksi esimerkki on HPV, joka voi vahingoittaa kohdunkaulan soluja ja myöhemmin aiheuttaa niiden kehittymisen syöpäsoluiksi. Mutta eikö viruksia vastaan ole lääkkeitä? Esimerkiksi antibiootit? Ei!

Ei, ei, ei. Antibiootit toimivat hyvin silloin, jos on saanut tartunnan bakteereista ja muista elävistä organismeista. Mutta niistä ei ole apua viruksia vastaan. Ja on erittäin tärkeää, että käytämme antibiootteja ainoastaan silloin, kun niitä todella tarvitaan ja niillä on vaikutusta. Mitä enemmän antibiootteja käytämme, sitä enemmän organismeja muuttuu vastustuskykyisiksi antibiooteille, eivätkä lääkkeet tehoa enää.

Joten, ei antibiootteja viruksia vastaan. Paras ase viruksia vastaan on rokottaminen. Rokotteiden avulla isorokko on hävinnyt ja pian poliokin voi olla mennyttä. Tuhkarokosta ja vihurirokosta, jotka hoitamatta jäädessään ovat vakavia ja tappavia, on tullut paljon harvinaisempia, kiitos rokotteiden. Rokotteet valmentavat immuunijärjestelmää niin, että se voi nopeasti puolustautua kehoon hyökänneitä tunkeilijoita vastaan.

Paljon tutkimustyötä tehdään, jotta löydetään uudempia ja parempia lääkkeitä viruksia vastaan. Mutta toistaiseksi: Hurraa-huuto rokotteille!