Etusivu
Tehtävät
Kirjanmerkit
Merien ekosysteemit
Marine ecosystems are aquatic ecosystems whose waters have _________.
Leon rakastaa meressä sukeltelua. Hän pitää eniten koralliriutoista, joilla elää värikkäitä kaloja, sienieläimiä ja merivuokkoja, jotka näyttävät melkein kukilta! Koralliriutta koostuu elävistä osasista, kuten koralleista, muista eläimistä ja levistä, ja on riippuvainen elottomista tekijöistä, kuten esimerkiksi auringonvalosta, hiekasta ja lämpötilasta. Kaikki vaikuttavat toisiinsa. Yhdessä ne muodostavat ekosysteemin.
Koralliriutta on esimerkki meriekosysteemistä. Tämä tarkoittaa, että se on ekosysteemi, joka on meressä tai yhteydessä sisä- tai valtamereen. Tyypillisiä ominaisuuksia meriekosysteemille on korkea suolapitoisuus merivedessä - enemmän kuin 3%. Tämä erottaa meriekosysteemit makeanveden ekosysteemeistä, kuten järvistä tai joista. Meri tarjoaa elintilan, joka on noin 9 kertaa suurempi kuin maalla oleva.
Tämä tekee merestä suurimman ekosysteemin maalmassa. Se on myös yksi monimuotoisimmista! Koralliriuttojen lisäksi on useita muuntyyppisiä pienempiä meriekosysteemejä. Jokaisella niistä on ainutlaatuisia ominaisuuksia ja kaikissa asuu erilaisia eliöitä. Katsotaanpa!
Aivan merenpohjassa olevia ekosysteemejä kutsutaan merenpohjan ekosysteemeiksi. Ne eroavat toisistaan riippuen meren syvyydestä. Siellä, missä meri on syvää, auringonvalo ei yllä aivan pohjaan, joten kasvit ja levät eivät voi elää siellä. Syvänmeren eläimet tukeutuvat ravintoaineisiin, jotka vajoavat pinnalta. Osa eläimistä pystyy tuottamaan oman valonsa, mikä auttaa niitä löytämään ravintoa tai houkuttelemaan eliöitä, joita ne syövät!
Emme tiedä paljoa syvänmeren ekosysteemeistä koska monia alueita ei ole vielä tutkittu. Mitä lähempänä ranta on, ja mitä matalampaa vesi on, sitä enemmän elämää meren pohjassa on. Tämä johtuu siitä, että kasvit ja levät voivat kasvaa matalissa vesissä, missä on runsaasti auringonvaloa. Täällä merenpohja on koti ostereille, äyriäisille, madoille, ja tietynlaisille kaloille. Rantaviivojen tuntumassa meren pinnan korkeus vaihtelee vuoroveden takia.
Kun on nousuveden aika, meren pinta nousee, ja ranta jää suolaveden peittoon. Laskuveden aikana taas meren pinta laskee, ja suuria alueita rantaviivaa tulee näkyviin. Näitä alueita kutsutaan vuorovesialueiksi. Vuoroveden takia olosuhteet vuorovesialueilla vaihtelevat jatkuvasti. Siellä elävien eliöiden tulee kyetä sietämään näitä vaihtuvia oloja.
Tästä syystä, monilla vuorovesialueen eläimillä on suojaavia kerroksia, esimerkiksi siimajalkaisilla, simpukoilla, ravuilla tai merisiileillä. Toisenlainen meriekosysteemi on mangrovemetsät. Nämä ovat erityisiä merivesisoita, joita voi löytää hiekkaisten rantaviivojen ympäriltä lämpimillä trooppisilla alueilla. Täällä olosuhteet ovat aika rajuja, eivätkä monet kasvit voi kasvaa niin suolaisessa ympäristössä. Mutta tietynlaiset puut ja pensaat, mangrovepuut, ovat erityisesti sopeutuneet näihin olosuhteisiin.
Niiden juuret yltävät veteen muodostaen tiheän juuriston, joka suojaa rantaa huuhtoutumasta pois. Mangrovemetsät toimivat kotina monille eläimille, kuten katvaravuille, ravuille, linnuille ja joskus jopa krokotiileille. Toisenlainen meriekosysteemi on yleensä muodostunut mataliin suojaisiin alueisiin, joissa joki liittyy mereen. Täällä jokien makea vesi sekoittuu suolaisen meriveden kanssa, jolloin meren suolapitoisuus laskee. Tällaisia paikkoja kutsutaan estuaareiksi.
Estuaarien makean ja suolanveden sekoitus on täydellinen äyriäisille. Myös monenlaiset kalat tai katkaravut munivat sinne munansa. Kaikista planeetan eri ekosysteemeistä, meriekosysteemit ovat kaikista yleisimpiä ja laajimpia. Mutta niitä on silti tutkittu vähiten. Ehkä voit auttaa tutkimaan niitä lisää!