Aurinko

Kuinka aurinko eroaa muista tähdistä?

Sähkömagneettinen säteily

Erittäin voimakas energiamuoto, joka kulkee aaltoina ja koostuu näkyvästä valosta, röntgensäteistä, gammasäteistä, radioaalloista, infrapuna-aalloista, mikroaalloista ja ultraviolettivalosta.

Fusion

Prosessi, jossa kaksi tai useampi atomiydin sulautuu yhteen ja vapauttaa suuren määrän energiaa.

Magneettikenttä

Magneettisen esineen tai magneettista energiaa tuottavan esineen ympärillä oleva tila, jossa sen magneettinen voima tuntuu.

Taivaankappale

Mikä tahansa Maan ilmakehän ulkopuolella oleva luonnossa esiintyvä kohde, kuten aurinko, kuu ja tähdet.

Plasma

Neljäs aineen olomuoto, jossa kaasu saa energiaa niin paljon, että elektronit irtoavat atomeista, jolloin atomit ionisoituvat ja ionit ja elektronit liikkuvat vapaasti.

Auringon soihtu

Auringosta vapautuva energiapurkaus, kun magneettista energiaa on kerääntynyt paljon yhteen kohtaan.

Aurora borealis

Revontulet pohjoisella pallonpuoliskolla. Häikäisevä valoshow taivaalla, joka syntyy, kun auringon varatut hiukkaset pääsevät maapallon ilmakehään pohjoisnavan kohdalla ja ovat vuorovaikutuksessa maapallon ilmakehän molekyylien kanssa.

Aurora australis

Revontulet eteläisellä pallonpuoliskolla. Häikäisevä valoshow taivaalla, joka syntyy, kun auringon varatut hiukkaset pääsevät etelänavan kohdalla Maan ilmakehään ja vuorovaikuttavat Maan ilmakehän molekyylien kanssa.

Valkoinen kääpiö

Pieni, himmeä tähti.

Säteily

Eräänlainen voimakas energia, jota syntyy tietyntyyppisistä aineista ja reaktioista ja joka voi joskus olla hyvin vaarallista ja tappaa eläviä soluja.

Jos olisit vierailija toisesta galaksista, todennäköisesti vaan ohittaisit sen huomaamattasi. "Jaa, taas yksi tavallinen, tavallisen kokoinen tähti", ajattelisit. Mutta meille tämä tavallisen kokoinen tähti on merkittävä. Me tarvimme sitä selviytymiseen, sillä tämä tähti on meidän aurinkomme. Joka päivä Aurinko kylvettää Maan valollaan. Auringonvalo pitää meidät lämpimänä.

Se ohjaa säätä ja antaa energiaa kasveille. Aurinko on kaukana Maasta, 150 miljoonan kilometrin päässä. Valonsäteeltä kestää yli kahdeksan minuuttia matkustaa Auringosta Maahan. Aurinko on paljon suurempi kuin Maasta käsin vaikuttaa. Jos Aurinko olisi koripallon kokoinen, Maa olisi nuppineulanpään kokoinen.

Kyse ei ole vain tilavuudesta, Aurinko on muutenkin aika massiivinen. Sen massa kattaa 99.9% koko aurinkokunnan massasta, ja suuri massa synnyttää suuren painovoiman. Auringon painovoima pitää aurinkokuntaa koossa. Se pitää Maan ja muut planeetat pyörimässä Auringon ympärillä, mutta Aurinkoon itseensä tämä suunnaton painovoima vaikuttaa enemmän kuin mihinkään muuhun taivaankappaleeseen. Auringon ytimen sisällä tämä aiheuttaa niin suuren paineen, että atomit murskautuvat yhteen muuttuen suurempimassaisiksi alkuaineiksi.

Tätä prosessia kutsutaan fuusioksi. Suurin osa Auringosta on vetyä. Ja kun vetyatomit fuusioituvat yhteen, syntyy heliumia. Mutta ei siinä vielä kaikki. Kun fuusio muuttaa kevyet alkuaineet raskaammiksi, prosessissa vapautuu myös valtavia määriä energiaa valon, lämmön ja säteilyn muodossa.

Fuusio on se asia, joka saa tähden loistamaan. Auringon hohtava pinta on todella kuuma - 5500 celsiusastetta. Se on niin kuuma, että mikä tahansa materiaali, mistä avarussaluksia voitaisiin tehdä, kiehuisi ja höyrystyisi ennen kuin pääsisi edes lähelle. Auringon sisällä on vielä kuumempaa - niin kuumaa, että atomit eivät pysty enää pitämään elektronejaan. Elektronien irrotessa atomeista tulee ioneja.

Tämä kuuma ionien ja vapaiden elektronien seos ei ole kaasua. Se on aineen neljättä olomuotoa, plasmaa. Aurinko on jättimäinen, pyörivä pallo täynnä kuuma plasmaa. Tämä plasmapallo luo voimakkaan magneettikentän, joka levittäytyy koko aurinkokunnan läpi. Kun Aurinko pyörii, pinnalla oleva magneettikenttä muuttuu.

Paikat, joissa on suurempi magneettinen aktiivisuus nähdään tummempina ja viileämpinä kohtina - auringonpilkkuina. Kun magneettista energia kertyy auringonpilkuissa, niissä voi tapahtua energiaräjähdyksiä, kuten tässä. Näitä kutsutaan auringonpurkauksiksi tai Auringon soihduiksi. Auringonpurkaukset ampuvat hiukkasia ja sähkömagneettista säteilyä niin kauas avaruuteen, että se häiritsee radiosignaaleja ja elektronisia laitteita Maan päällä. Auringosta vapautuneet varautuneet hiukkaset liikkuvat aurinkokuntaan.

Onneksi Maan magneettikenttä ja ilmakehä suojaavat meitä suurimmalta osalta niitä. Mutta lähellä Maan napoja varautuneiden hiukkasten virrat voivat päästä ilmakehään ja törmätä ilman molekyylien kanssa. Nämä törmäykset johtavat uskomattomiin valonäytöksiin, joita voi nähdä öisin. Lähellä pohjoisnapaa niitä kutsutaan revontuliksi - latinaksi "aurora borealis". Ja etelänavalla niitä kutsutaan eteläntuleksi - latinaksi "aurora australis".

Aurinko on aika vanha. Se on ollut olemassa jo 5 miljardia vuotta. Juuri nyt se on elinkaarensa puolivälissä. Kun Aurinko on käyttänyt kaiken vetynsä ja sulauttanut sen painavammiksi alkuaineiksi, se tulee laajenemaan nopeasti, nielaisten sisäänsä Merkuriuksen, Venuksen ja jopa Maan. Sen jälkeen se kutistuu pieneksi, himmeäksi tähdeksi, valkoiseksi kääpiöksi.

Mutta älä murehdi. Ennen kuin se tapahtuu, saamme nauttia auringon valosta ja lämmöstä vielä toiset 5 miljardia vuotta.