Maapallo: maa ja meri

Maapallo. Vihreä ja sininen pallo - maa ja meri. Katsotaanpa sitä tarkemmin. Maa peittää noin 30 % maapallon pinta-alasta muodostaen mantereita ja saaria. Puhumme yleensä kuudesta mantereesta: Afrikka, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Etelämanner, Euraasia ja Australia.

Kuitenkin kun puhumme maailman alueista, Eurooppa ja Aasia nimetään erikseen, vaikka niillä on maayhteys. On siis kuusi fyysistä manteretta ja seitsemän maanosaa; maanosat eivät ole sama kuin mantereet. Maata ovat muokanneet erilaiset siihen miljoonia vuosia vaikuttaneet voimat. Nämä voimat tulevat sekä Maapallon sisältä, kuten vulkaanisesta toiminnasta tai maankuoren liikkeistä, että ulkopuolelta, kuten tuulesta, sateesta, tai lämpötilanmuutoksista. Nämä voimat luovat laaksoja, vuorijonoja tai kanjoneita ja muita maanmuotoja!

Nämä erilaiset maanmuodot itsessään vaikuttavat säähän ja ilmastoon. Maanmuodot imevät ja heijastavat auringonvaloa eri tavoin. Tämä luo lämpötilaeroja. Maa lämpenee ja jäähtyy nopeammin kuin vesi ja ilma. Yksi paikka, jossa voit huomata tämän helposti, on rannikolla!

Maan ja meren välisen lämpötilaeron vaihtelun vuoksi tuulen suunta kääntyy kahdesti päivässä. Vesi peittää jäljelle jäävän 70 % Maapallosta, ja saa meidän planeettamme näyttämään siniseltä! Jos katsot karttaa, näillä sinisillä vesialueilla on omat nimet: Tyyni valtameri - ulottuen Amerikkojen väliin idässä ja Aasian ja Australian väliin lännessä, Atlantin valtameri erottaa Euroopan ja Afrikan Amerikoista. Intian valtameri, joka on Aasian, Afrikan ja Australian rajaama. Pohjoisnavan ympärillä Pohjoinen jäämeri.

Etelämannerta ympäröivä Eteläinen Jäämeri. Pienempiä merialueita lähellä rannikkoalueita kutsutaan meriksi: esimerkiksi Karibianmeri, Punainen meri, ja Välimeri. Itse asiassa kaikki nämä valtameret ja meret ovat yhteydessä toisiinsa ja muodostavat yhden suuren maailman valtameren. Niin kuin maanpintakin, merenpohja on kiinteää kiveä. Samoja maanmuotoja kuin maalla löytyy myös veden alta.

On vedenalaisia vuoria, laaksoja ja paljon muutakin. Kuitenkin nämä vedenalaiset maanmuodot ovat usein paljon syvempiä, korkeampia ja leveämpiä kuin maalla. Esimerkiksi syvin kohta Maapallolla on Mariaanien haudassa Tyynen valtameren pohjoisosassa. Pisteessä, jota kutsutaan Challengerin syvänteeksi, syvyys on melkein 11 kilometriä suoraan merenpinnasta alaspäin. Vertailuna Mount Everest, Maapallon korkein vuori, on melkein 9 kilometriä merenpinnan yläpuolella.

Jos kääntäisimme Mount Everestin ylösalaisin, sen huippu ei olisi lähelläkään syvintä Mariaanien haudan kohtaa! Maalla ja meressä elää lukematon määrä erilaisia eliöitä, mukaan lukien me ihmiset! Ihmiset tietävät jo paljon Maapallosta, ja ovat käyneet melkein kaikkialla maan päällä. Mutta on vielä paikkoja, eritoten meren pohjassa, jotka ovat vielä tutkimatta.