Homo- ja heterogeeniset seokset

Joka puolella ympärillämme on seoksia. Jotkut näyttävät hyvin erilaisilta verrattuina toisiin. Seokset jaetaan yleensä kahteen ryhmään. Seoksiin, joista voimme erottaa eri aineet... ...ja seoksiin, jotka näyttävät yhdeltä ja samalta aineelta. Mutta mihin vedämme rajan näiden kahden kategorian välillä?

Suoritetaan koe. Kahdessa dekantterilasissa on vettä. Kaadetaan hiekkaa ensimmäiseen. Ja lisätään sokeria toiseen. Ja sitten vähän sekoitetaan.

Aloitetaan katsomalla dekantterilasia, jossa on hiekkaa. Hiekanjyvät ovat selvästi näkyvissä. Ja jos sen läpi valaistaan taskulampulla... ...hiekkahiukkaset ovat tarpeeksi suuria nähtäväksi lampun valonsäteessä. Kun sekoittaminen lopetetaan, suurin osa hiekasta laskeutuu pohjalle. Se ei ole tasaisesti sekoittunut seokseen.

Tätä kutsutaan heterogeeniseksi seokseksi. Vertaa tätä toiseen dekantterilasiin. Sokerivesi näyttää täysin selkeältä. Eikä merkkejä äsken lisätystä sokerista näy. Ja kun valaistaan dekantterilasia lampulla, valo paistaa lasin läpi.

Se on läpinäkyvä. Sokeri on liuennut ihan pieniksi hiukkasiksi. Ne ovat niin pieniä, ettei niitä voi nähdä, vaikka käyttäisi tehokasta mikroskooppia. Ne ovat erillään molekyylitasolla. Ja sokerimolekyylit ovat jakautuneet tasaisesti seokseen.

Tämäntyyppistä seosta kutsutaan homogeeniseksi seokseksi. Toinen yleinen nimi homogeeniselle seokselle on liuos. Liuokset vedessä ovat aina läpinäkyviä, mutta niiden ei tarvitse olla värittömiä. Vaikka hiukkaset ovat näkymättömiä, ne voivat silti antaa liuokselle sen värin. Liuokset eivät esiinny pelkästään nestemäisessä muodossa.

Ilma on kaasumainen liuos, joka sisältää pääosin typpeä ja happea. Liuokset voivat olla myös kiinteitä. Messinki on kuparin ja sinkin kiinteä liuos. Metalliliuosta kutsutaan nimellä lejeerinki. Koska lejeerinki on seos, siinä olevat metalliatomit ovat vain sekoittuneet keskenään, ne eivät ole reagoineet muodostaakseen uusia yhdisteitä.

Jotkut seokset on helppo määritellä heterogeenisiksi. Toisten kohdalla se on vaikeampaa. Esimerkiksi veri näyttää ihan seokselta... ...mutta kun sen annetaan hetken seistä, se jakautuu verisolu- ja plasmakerrokseksi. Verisolut eivät ole liuenneet plasmaan. Ja jos omistat tehokkaan mikroskoopin... ...voit erottaa yksittäiset verisolut.

No minkälainen seos maito on? Maito on enimmäkseen vettä, johon on liuennut joitakin aineita, mutta siinä on myös pieni määrä rasvaa. Rasva on läsnä pieninä rasvapalleroina, jotka ovat hajallaan vedessä. Tuoreessa, käsittelemättömässä maidossa osa rasvasta nousee pintaan, ja muodostaa kermakerroksen. Kaupoissa oleva maito on prosessoitua, joten siihen ei muodostu kerroksia.

Prosessi tapahtuu pilkkomalla rasvapisarat pienempiin osiin homogenointiprosessissa. Mutta silti, jos nämä rasvapallot ovat tarpeeksi pieniä pysyäkseen maidossa... ...jokainen niistä sisältää silti tuhansia rasvamolekyylejä. Rasva ei siis ole liuennut molekyylitasolla. Tämä tarkoittaa, että "homogenoitu" maito on yhä - kemiallisin termein sanottuna - heterogeeninen seos. Pyyhi suusi, Michael.