Jaksot ja ryhmät jaksollisessa järjestelmässä

On olemassa 118 tuntemaamme atomia - eli erilaisia alkuaineita. Yleensä ne järjestetään tietyllä tavalla taulukkoon - jaksolliseen järjestelmään. On syy, miksi alkuaineet on sijoitettu tietyille paikoilleen. Tässä, katso: Ylhäällä vasemmassa nurkassa on alkuaine vety. Vetyatomilla on vain yksi elektroni.

Seuraavalla alkuaineella, heliumilla, on kaksi elektronia. Sijoittaaksemme kolmannen elektronin - kuten alkuaine litiumilla - tarvitaan toinen elektronikuori. Tämä näkyy uudessa vaakarivissä jaksollisessa järjestelmässä. Litium on toisen vaakarivin ensimmäinen alkuaine. Jokaista oikealle otettua askelta kohden atomit saavat yhden elektronin lisää.

Kunnes päädymme tänne. Kun ulkokuorella on kahdeksan elektronia, tilaa ei ole enempää. Jos haluamme lisätä toisen elektronin, meidän täytyy aloittaa uusi kuori, kolmas kuori. Ja se tarkoittaa, että täytyy aloittaa myös uusi vaakarivi, kolmas vaakarivi. Tässä on kuvio: Kun siirrytään oikealle, elektronien määrä lisääntyy, kunnes ulkokuorella on kahdeksan elektronia.

Silloin aloitamme uuden elektronikuoren, uudella vaakarivillä. Tämä tarkoittaa, että kaikki alkuaineet, joilla on "täysi ulkokuori", päätyvät toistensa alle samaan pystyriviin. Aineet, joilla on täysi ulkokuori, eivät halua reagoida muiden aineiden kanssa. Ne ovat jalokaasuja. Kaikilla näillä, paitsi heliumilla, on kahdeksan elektronia ulkokuorellaan - kahdeksan valenssielektronia.

Ja kaikilla alkuaineilla vaakarivin alussa, vasemmassa reunassa, on vain yksi valenssielektroni. Kaikki nämä alkuaineet, lukuunottamatta vetyä ylhäällä, ovat pehmeitä ja kevyitä metalleja - alkalimetalleja. Alkalimetallit reagoivat helposti muiden aineiden kanssa. Sama tapahtuu näissä pystyriveissä: alkuaineilla jokaisessa pystyrivissä on sama määrä valenssielektroneja ja sen takia samanlaisia ominaisuuksia. Siksi pystyrivejä kutsutaan ryhmiksi.

Joka vaakarivissä valenssielektronien määrä kasvaa kahdeksaan asti. Sitten se alkaa alusta yhdellä valenssielektronilla. Tämä tarkoittaa ominaisuuksien toistuvan jokaisessa vaakarivissä: ne ilmenevät jaksoittain. Sen vuoksi jaksollisen järjestelmän vaakarivejä sanotaan jaksoiksi. Ensimmäisen jakson atomeilla on yksi elektronikuori.

Kaikilla toisen jakson atomeilla on kaksi kuorta, ja niin edelleen. Atomi, jolla on eniten tiedossa olevia elektroneja - 118 - on viimeinen seitsemännessä vaakarivissä. Mitä se kertoo meille? Että sillä on seitsemän elektroni- kuorta, koska se sijaitsee jaksossa 7 ja että sen ulkokuorella on kahdeksan elektronia, koska alkuaine sijaitsee ryhmässään äärimmäisenä oikealla. Eli: Jaksollisen järjestelmän pystyrivejä kutsutaan ryhmiksi.

Saman ryhmän alkuaineilla on usein samanlaisia ominaisuuksia. Vaakarivejä sanotaan jaksoiksi, koska ominaisuudet toistuvat jaksoittain. Jaksot osoittavat myös, kuinka monta elektronikuorta atomilla on, yhdestä kuoresta ylhäällä seitsemään kuoreen alhaalla.