Typpi

Ilma. Emme eläisi ilman sitä, sillä se sisältää happea. Mutta suurin osa ilmasta vaikuttaa aika hyödyttömältä meille. Kun hengität sisään - täytät neljä viidesosaa keuhkoistasi typellä. Typpiatomit esiintyvät - kuten vety ja happikin - pareissa.

Kirjoitamme sen N-kaksi. Itseasiassa kehossasi on useita asioita, jotka tarvitsevat typpiatomeita toimiakseen: Lihakset, iho, veri ja jopa DNA... On vain se juttu... että emme pysty käyttämään typpiatomeita suoraan ilmasta. Kasvit tarvitsevat typpiatomeita myös.

Mutta nekään eivät voi saada niitä ilmasta. Mikä tässä kaasumaisessa typessä on, kun sitä on niin hankala käyttää? Se liittyy vahvaan sidokseen typpiatomien välillä: se tekee molekyylistä hyvin vakaan. Sanomme, että typpikaasu on inertti, mikä tarkoittaa, että se ei juurikaan reagoi muiden aineiden kanssa. Tämä ominaisuus on jotain, jota voimme hyödyntää kun pakkaamme ruokaa!

Kun korvaamme ilman puhtaalla typellä, ruoka säilyy paljon pidempään. Typpiatomit, joita kehomme tarvitsee, me saamme ruuasta. Mutta kuinka typpi päätyi itse ruokaan, jos niin kasvit kuin eläimetkään eivät saa sitä ilmasta? No, se johtuu bakteereista, jotka elävät maassa ja joissakin kasveissa. Nämä bakteerit yleensä sitovat typen kahteen muotoon: joko vedyn kanssa ammoniumioniksi tai hapen kanssa nitraatti-ioniksi.

Kun typpi on sidottu, eli kiinnitetty noihin muotoihin - vasta silloin kasvit voivat käyttää sitä ja typpi voi jatkaa ylöspäin ravintoketjussa. Joten kiitos kuuluu näille bakteereille, että saamme typen, jota tarvitsemme. Mutta suurin osa kasveista, joita kasvatamme ruuaksi, tarvitsee enemmän typpeä kuin nämä bakteerit voivat tuottaa - tai meidän kasvimme kasvaisivat hitaammin. Yksi tapa lisätä enemmän typpeä, on lannassa: eläinten jätöksissä. Mutta luonnollista lantaa ei riitä sille määrälle ruokaa, jonka haluamme.

Siksi tuotamme lannoitetta, kemiallisella prosessilla, joka pystyy sitomaan kaasumaista typpeä ilmasta. Nämä typpiyhdisteet, joita levitämme pelloillemme voivat kulkeutua lopulta puroihin ja järviin ja saavat ne kasvamaan umpeen. Siksi meidän tulee tarkkailla lannoitteiden käyttömäärää. Tuottaaksemme tarpeeksi ruokaa maailman väestölle, meidän tarvitsee lisätä ylimääräistä typpeä pelloillemme. Oli se sitten luonnollisesti tehty bakteereilla, tai synteettisesti tehtaassa, kasvit tarvitsevat typpeä kasvaakseen.

Typpi ilmassa ei ole niin turhaa kuin aluksi näyttää. Se on oikeastaan yhtä tärkeää kuin happi.