Tyydyttyneet ja tyydyttymättömät hiilivedyt

Tämä yhdiste sisältää vain vetyä ja hiiltä - se on hiilivetyä. Tämän hiilivedyn nimi on etaani. Hiiliatomien välillä on yksi sidos - molemmat atomit jakavat yhden elektronin toisen atomin kanssa. Molemmat hiiliatomit voivat myös jakaa kaksi elektronia kaksoissidoksessa. Kun hiilivedyssä on kaksoissidos, sen nimen loppuosa muuttuu - etaanin sijaan tätä yhdistettä kutsutaan eteeniksi.

Mutta pelkkä nimi ei ole muuttunut. Eteenillä on vähemmän vetyatomeja. Miksi näin on? Kukin hiiliatomi voi muodostaa neljä sidosta toisiin atomeihin. Etaanissa kumpikin hiiliatomi on käyttänyt yhden sidoksen hiiliketjussa.

Sillä on siis kolme mahdollista sidosta jäljellä. Etaanissa molemmat hiiliatomit sitoutuvat kolmeen vetyatomiin. Eteeni sisältää kaksi sidosta toiseen hiiliatomiin. Tämän takia tilaa on vain kahdelle vetyatomille. Kaksoissidos tarkoittaa sitä, että muiden hiiliketjuun kiinnittyneiden atomien määrä vähenee.

Mitä hiilivedyn ominaisuuksille tapahtuu, jos yksittäissidoksen tilalla on kaksoissidos. Kaksoissidos on aika epävakaa - yhdiste voi helposti lisätä atomeja tai atomiryhmiä. Esimerkiksi eteenimolekyyli voi lisätä vetymolekyylin muodostaakseen etaania. Niillä hiilivedyillä, joilla on mahdollisuus lisätä atomeja, on erityinen nimi. Ne ovat tyydyttymättömiä - eli tilaa olisi lisäatomeille.

Mutta etaanilla on jo enin määrä atomeja sitoutuneena kumpaankin hiiliatomiin. Etaani ei pysty lisäämään atomeja - se on tyydyttynyt hiilivety. Katsotaan pidempää yhdistettä: heksaania, jolla on kuusi hiiliatomia. Jos muutamme sen hekseeniksi, siitä tulee epävakaampi - kaksoissidos tarkoittaa, että se todennäköisimmin reagoi muiden aineiden kanssa. Jos molekyylissä on kolme kaksoissidosta, siitä tulee entistä epävakaampi.

Mutta on olemassa poikkeus. Jos muodostamme renkaanmuotoisen hiilivedyn, jolla on kuusi hiiliatomia ja kolme kolmoissidosta, se on paljon vakaampi kuin suora molekyyli. Tämän aineen nimi on bentseeni. Koska sen nimi päättyy "-eeni" -päätteeseen, siinä on kaksoissidos - se on siis tyydyttymätön yhdiste. Siitä huolimatta bentseenirengas on melko vakaa ja se on monien biologiassa tärkeiden yhdisteiden osa.

Joten hiilivetyjen, joilla on vain yksittäissidos, nimet loppuvat "-aani" -päätteeseen, esimerkiksi butaani. Ne ovat tyydyttyneitä - ja vakaita - yhdisteitä. Hiilivetyjen, joilla on kaksoissidos, nimi loppuu "-eeni" -päätteeseen. Ne ovat tyydyttymättömiä - ja epävakaita - yhdisteitä. Niillä on kyky poimia lisää atomeja.

Se tekee niistä reaktiivisempia. Bentseeni on poikkeus - kolmesta kolmoissidoksestaan huolimatta se on melko vakaa.