Ravinnon hiilihydraatit

Äh, nyt riitti. Tarvitsen lisää energiaa. Nyt heti. Sokeria tai ihan mitä vaan. Kasvikset olisivat parempi vaihtoehto!

Katso nyt miten paljon virkeämpiä minun kanini ovat. Tarvitsen energiaa nopeasti. En mitään sitkeää heinää. Ja sitäpaitsi lihakseni tarvitsevat proteiinia. Hmm, ehkä hotkaisen yhden karvaisista lemmikeistäsi.

Hei hei! Mikä tämä juttu oikein on on? Tämä juttu hiilihydraateista ja energiasta ei ole ollenkaan niin monimutkaista. Tarvitsemme energiaa, jotta: kehomme pysyy lämpimänä, jotta voimme liikuttaa lihaksiamme ja jotta aivomme jaksavat toimia. Samalla tavalla kuin autot, meidän täytyy tankata energiaa.

Ei tietenkään bensiinillä, vaan ruoalla! Energianlähteitä ovat - rasvat... proteiinit... ja hiilihydraatit. Useimmat meistä saavat suurimman osan energiasta tietyistä hiilihydraateista.

On olemassa monenlaisia hiilihydraatteja Kaikki hiilihydraatit koostuvat kolmesta alkuaineesta: hiilestä, vedystä ja hapesta. Tässä on monosakkaridi - jossa on kuusi hiiliatomia. Se on eräänlainen sokeri. Tämä tässä on glukoosi. Glukoosi voi muodostaa rengasmaisen rankenteen niin kuin tämä.

Mutta se voi myös olla suora - niin kuin tämä. Glukoosia on kaikissa kasveissa. Erityisesti makeissa hedelmissä-- kuten kiivissä ja banaanissa. Glukoosia on myös meissä ihmisissä. Glukoosin molekyylit ovat pieniä nippuja energiaa, jotka auttavat lihaksia jaksamaan.

Mutta taytyykö glukoosia syödä suuria määriä, jotta siitä saa energiaa? Ei, ja mikä parasta kehomme valmistavat glukoosia -- muista hiilihydraateista. On olemassa monia erityyppisiä hiilihydraatteja. Ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään -- riippuen siitä kuinka pitkiä niiden molekyylit ovat. Kaikista lyhyimmät ovat sokereita, joita löytyy runsaasti hedelmistä.

Hieman pidempimolekyylinen on nimeltään tärkkelys. Vehnä, perunat ja raa´at banaanit sisältävät runsaasti tärkkelystä. Toisentyyppinen pitkäketjuinen hiilihydraatti on nimeltään selluloosa. Selluloosaa on kaikissa kasveissa, ja se toimii kasvien tukirakenteena. Suuriä määriä selluloosaa on esimerkiksi pähkinänkuoressa, banaaninkuoressa ja heinässä.

Mutta tässä on ongelma. Pienet solut kehossasi eivät pysty käsittelemään näitä suuria hiilihydraatteja. Tämän sijaan solut haluavat kaikista lyhyimmät hiilihydraatit - glukoosin. Joten ensimmäiseksi pitkät hiilihydraatit täytyy pilkkoa pieniksi. Tämä alkaa jo suussa.

Kun pureskelet ruokaa, syljen entsyymit pilkkovat pitkien hiilihydraattien molekyylit. Vatsalaukun hapot ovat liian happamia entsyymin toiminnalle, mutta... Hiilihydraattien molekyylien pilkkominen jatkuu ohutsuolessa. Kehosi päämääränä on pilkkoa kaikki hiilihydraatit glukoosiksi ennen niiden verenkiertoon siirtymistä. Lyhyet hiilihydraatit -- kuten tavallinen sokeri -- pilkkoutuvat nopeasti.

Pitkät hiilihydraatit --kuten tärkkelys -- vievät enemmän aikaa. Selluloosan pitkien molekyylien sidokset ovat erittäin vahvoja... ..niin vahvoja että niitä on vaikea pilkkoa pienemmäksi. Lehmien, jänisten ja monien muiden eläinten vatsalaukut pystyvät pilkkomaan selluloosaa. Tästä huolimatta selluloosa on silti erittäin tärkeää myös ihmisille. Ruoassa olevaa selluloosaa kutsutaan myös ravintokuiduksi -- tai vain kuiduksi.

Kuidut pitävät huolen siitä, että suolisto toimii tehokkaasti. Kuidut auttavat meitä tuntemaan olomme kylläiseksi. Mutta kuidusta ei saa energiaa. Eli, jos Jenni haluaa nopeasti lisää energiaa, hän voi syödä jotain makeaa -- joka muuttuu nopeasti glukoosiks i-- joka antaa lisää energiaa lihaksille ja aivoille.. ..kuten banaani - tai omena. Jänikset voivat kuitenkin syödä vapaasti heinää.